Sympathyforthedevil '88

Olin tehnyt Helon kanssa diilin, että Pate saisi majailla Illegitimatessa kaksivuotiaaksi asti laitumella. Olin ehkä hieman huono hevosenomistaja, sillä en saanut kertaakaan aikaiseksi matkustaa Belgiaan Patea katsomaan, mutta ainakin Helolta saatujen tietojen mukaan olen alkanut epäillä, että sille on syötetty Duracell-paristoja. En tiedä tekikö Helo sen tahallaan, vai eikö siitä muunlaisia pätkiä saanut, mutta säännöllisin väliajoin viesteiheni kilahti video Patesta millon laukkaamassa täysiä laidunta päästä päähän, milloin pukittelemassa paikoillaan ja milloin taas kaivamassa tietänsä aitojen alitse pois laitumelta.

Joka tapauksessa, Pate oli nyt matkustanut Belgiasta kylmään Suomeen. Tai oikeastaan kuumaan Suomeen - kesä pääkaupunkiseudulla on ollut kaikkea muuta, kuin perussuomalainen. Vaikka matka ei varmasti ole ollut kaksivuotiaalle orille kevyt, oli Pate rekasta ulos astellessaan kuin olisi juuri päiväunilta herännyt ja akut täyteen ladannut. Se steppaili malttamattomana liinan päässä ja tutkaili ympäristöään malttamatta seisoa hetkeäkään paikoillaan. Mielenkiintoista nähdä, miten Pate kotiutuu, säilyykö energiataso jokaikinen päivä yhtä korkealla, ja millainen tulevaisuus meitä odottaa.

En oikein rehellisesti sanoen edes muista, kuinka kauan Helo on houkutellut minua hankkimaan belgianpuoliverisen. En ollut missään vaiheessa oikein erityisesti lämmennyt idealle - eihän minulla juuri tällä hetkellä ole oikein aikaa uudelle hevoselle.

"Eihän maitovarsa edes vie paljon aikaa! Sinne vain tyrkkäät laitumelle kasvamaan ja parin vuoden päästä haet sen sieltä töihin." Helon vasta-argumentti kaikui korvissani, kun ajelin vuokra-autollani kohti Illegitimatea. Olin lomalla ja alunperin päätin, etten sisällytä lomaani yhtäkään hevosta. One thing led to another, ja vahingossa sovin tapaamisen Helon kanssa Illegitimatessa.Ja tässä sitä nyt sitten oltiin, Illegitimaten pihassa.

"Onko se aina tuollainen... riiviö? Loppuuko siitä energia koskaan?" Helo pyöritteli silmiään kysymykselleni, joten vastaukselle ei jäänyt paljon tulkinnanvaraa. Varsa hyppeli edestakaisin laitumella emänsä ympärillä, käyden välillä hieman nappaamassa sitä hännästä ja jatkoi taas matkaansa. "Se on pahempi kuin ponit." En voinut kuin nauraa. "Mä otan sen."